SILLOIN KUN TULI SELKÄÄ NUOLEE NIN ON JUOSTAVA MUUTEN KUOLEE

MÄ EN KATSELE VASEMMALLE

MÄ EN KATSELE OIKEALLE

KATSELEN ETEENPÄN

TÄYSILLÄ ETEENPÄIN

TAISI HEIKETÄ VERBALIIKKA

KÄYTÖSSÄ PAREMPI TAKTIIKKA:

NYRKILLÄ HALLINTA

VOIMALLA HALLINTA

MÄ HAISTAN JO VIHAN

NYT PELOTTAA IHAN

JA EPÄILEN SUA KUN EPÄILET MUA

JOS ODOTAN VÄHÄN

NIIN MÄTÄNEN TÄHÄN

MÄ JÄTÄN SUT PITKÄSTYMÄÄN

SAANKO TARJOTA YHDEN VINKIN

MUA ON KOHDELTU PAREMMINKIN

EHKÄ SÄ LOUKKAANNUT

NYTKÖ SÄ LOUKKAANNUT

NIMITÄT MUA HIRVIÖKSI

SILTI KELPAISI KYLLÄ SEKSI

MIKSI SE NAURATTAA?

EHKÄ SE ON HAUSKAA

MÄ HAISTAN JO VIHAN

NYT PELOTTAA IHAN

JA EPÄILEN SUA KUN EPÄILET MUA

JOS ODOTAN VÄHÄN

NIIN MÄTÄNEN TÄHÄN

MÄ JÄTÄN SUT PITKÄSTYMÄÄN

OLEN TIPPUNUT KORKEALTA NIIN

SYÖKSYNYT KUIN

OLISI KAULASSA OLLUT SILEÄÄ

PARIKIN HARMAATA MYLLYNKIVEÄ

OLEN PALVELLUT HEITÄ JOTKA MUA

SYLKEVÄT KUIN

OLISIN ALHAINEN HALPA TAVARA

MADELLUT KUIN VAIN VOI NÖYRÄ MADELLA

OI, NOUSSUT TAAS UUDESTAAN...

KOLKKO

NIMETÖN

KYLMÄ

HÄMÄRÄ

MEITÄ KURISTAA ILMAN KÄSIÄ

MITEN OLISIN VOINUT PETTÄÄ SINUA?

NÄKYVISTÄ ET PÄÄSTÄNYT MINUA

SEKOAT KUN YRITÄT MUT OMISTAA

SEKOAT JA HALUAISIT RAVISTAA

REPISIT SIELUNI IRTI KODISTAAN

HALUAT ITSESI SILLÄ KORISTAA

SANOT ETTÄ MINUSSA ON SISÄLLÄ

SATOJEN IHMISTEN MENNYT ELÄMÄ

ELÄVÄ KUOLLUT JA KUOLLUT ELÄVÄ

ELÄMÄ, ON, MINUSSA ON ELÄMÄ

VIKA ON TIETENKIN AINA MINUSSA

MINULLA EI OLE LAINKAAN TAPOJA

NAHAN ALLA KIHISEE VAIN RUMIA

TORAKANALKUJA, KÄÄRMEENMUNIA

LIEKKI SUUTELEE JALKAPOHJAA

SITÄ PALVELEN, SE MUA OHJAA

TÄYSILLÄ ETEENPÄIN

TÄYSILLÄ ETEENPÄIN

SILLOIN KUN TULI SELKÄÄ NUOLEE

NIIN ON JUOSTAVA, MUUTEN KUOLEE

JONNEKIN TAAKSE JÄÄT

SINNE SÄ TAAKSE JÄÄT

MÄ SÄÄLIN JO VALMIKSI SEURAAVAA RAUKKAA

JONKA ELÄMÄNHALUN AIOT LAMAUTTAA

JOS ODOTAN VÄHÄN

NIIN MÄTÄNEN TÄHÄN

MÄ JÄTÄN SUT PITKÄSTYMÄÄN

MATOJA

JA PIRUJA

JA MATOJA

Siinä fiilikseni tällä hetkellä.

Tämän lisäks aattelin et vosin lopettaa tän blogin koska mua ei oikiastaan kiinnosta vittuakaan enää... mut en oo kuopannu sitäkään mahollisuutta et herättelisin tän joskus myöhemmin kuolleista jos taas alkaa huvittaa.

Mutta!

Mä oon kelannu alottavani toisen, vähemmän sitovan blogin mihin ei tulis todennäkösesti paljon minkäänlaista tunnepaskaa tai muuta lätinää mun elämästä, vaan keskittyisin laittamaan sinne mun tekstejä ja biisejä ja soitteluvideoita sitä mukaan kun sellanen inspiroi. Että jos tältä kaikelta elämän vammasuudelta kerkiän niin laitan tänne linkin, jotta kiinnostuneet pääsevät tsekkaamaan.

Moikka ja kiitos kaikille!

mä rakastan sua enemmän kuin jumalaa

Mä oon bloggaamiseen jokseenkin saatanan kyllästyny, muutenki virta on tänä kesänä ollu lopussa ja pahemman kerran. Ööh, onkohan mulla mitään tärkeetä päivitettävää... eipä mulle kai muuta olennaista oo tapahtunut kun se, että tein ison päätöksen alkoholinkäyttöni suhteen, hukkasin hämärissä olosuhteissa akustisen kitarani mettään (ei oo aikoihin mikään yksittäinen asia vituttanut niin paljoa...), olin alkukesästä Mötiköitten keikalla (tästä reissusta saatan laittaa pari huvittavaisaa kuvaa jos saan joskus ittestäni aikaseks), sekä kävin häissä ekaa kertaa vuosiin. Kaks viimisintä oli tosi ihania kokemuksia.

Niin ja totta kai olin viime viikolla ihanassa seurassa Turussa, se oli semmonen rauhottumis- ja arjesta irrottautumisreissu... niin mistä arjesta, sitä en tiiä. Suht kivaa oli kuitenki!

Nyt heinäkuussa olis kans tulossa kaikennäköstä menoo sekä alkukesästä laiskistuneiden bänditreenien tihentyminen, kun syksyllä alkaa taas keikat ja äänitykset olla ajankohtasia. Mä rakastan soittaa mutten oikeen jaksais nykysin käydä missään enkä tehä mitään mikä liittyy jotenki suorittamiseen... oon siis oikeestaan lähinnä keskittyny masistelemaan kotona ja olemaan HHHhuomionkipeä tyttöystävä sekä laiska kaveri mitä ihmisiin yhteyden ottamiseen tulee.

Toisaalta oon myös antanu enemmän aikaa niille joita oon pitkään kaivannu, mutta joita en aikoihi oo ehtiny nähä paljon paskaakaan. Lisäks oon makaillu paljon nurmikolla auringonpaisteessa, soittanu kitaraa ulkona, laulanu ihan hirveesti, kirjottanu pelkän runon ekaa kertaa viiteen vuoteen, rakastanu kamalasti, itkeny turhaan ja nauranu helvetin hyvistä syistä.

Vaikka herättyäni oon monena päivänä maannu sängyssä monta tuntia jaksamatta nousta (enkä edes krapulan takia niin kun aikoinaan), illat on tupanneet edes jotenki kääntyä paremmiks enkä oo joutunu olemaan yksin. Se on ehkäpä tärkein asia.

Niin kun tää teksti saattaa jo antaa ymmärtää, oon hirveen väsynyt ja lisäks yhtä ailahtelevainen. Oon kuitenki pikku hiljaa alkanu hyväksyä sen että näin asiat on, vaikkei elämässä just nyt suurempia kriisejä tai muuta hyvää ja oikeuttavaa syytä pahoinvointiin oliskaan. Sen asian ymmärtämine on vieny multa paljon paineita pois ja oon muutenki ajatuksineni alkanu menemään siihen suuntaan et masennuslääkkeet olis se mun juttu. Ehkä. Tähän asiaan en voi ennen syksyä vaikuttaa, joten sillon saa sitten nähdä... mut tunnelin päässä on sillon tällön aika paljonki valoa ja kaikesta huolimatta tää on ollu mun elämäni onnellisin kesä tähän asti.

Että juum. Saatan lisäillä myöhemmin enemmän kuvia tai jottai muuta paskaa jos kerkiän... jepjee.